vvv vv

:
sain baitsgaana uu,
business erhzuin orchind shuuhiin shiidwer chuhal noelootei gej bodoj baina. Mongold neg hun oor hund moengo zeelduuleed awch chadahgui baigaag bi sain oilgodoggui. huuli shuuiinhenhen bolohoor huwi hun huutei mungu zeeldeuuleh erhgui gej uzeed hergiig heregsehgui bolgodog gesen uuniig bi oilgodogui yum. ene chini business bish uu. mun munguu yu gej zugeer zeeluuleh yum be? yadaj l huugee baig gehed yadaj zeelsen mungiig ni awaad oegdog togtoltsoo bii boloh bol uu? gadaad orond yadarsan negendee mungu zeelchiheed, daraa ni butsaaj awj chadahgui hohiroh yawdal gardag ene uyed yah we gedeg talaar yariltsah huseltei baina.
[2001.X.08]
. :
Sain baitsgaana uu?
Forum 2-iin ajillagaagaa "huwi hunii zeel" gesen sedweer ehelye. Ene sedweer margaaniig ehelsen Otgochuluunii bichsend hariu bolgoj sanal bodloo ilerhiilye. Zeeliin tuhaid baingiin, ashig oloh zeel ogoh ajliig gagtshuu bank sanhuugiin baiguullaguud erhelj boldog, gehdee haaya neg zeel ogoh erh huwi humuust baina gesen huuliin zohitsuulalt baij bolno. Herew ingej zaasan bol huwi humuus zarim ued ogson (zaawal bankaar damjyylj bish) zeelee herew butsaaj tologdohgui bol shuuhed handaj bolno. Harin Mongoliin Irgenii huulid iim zaalt bi olj harsangui, tend mongo, zeel, tolbor gagtshuu bankaar damjij hiigdene geed mongo, zeeliin ajliig bank sanhuugiin baiguullagiin uil ajil bolgoj oruuljee. Busad holbogdoh Mongoliin huuli, togtoomjiig buren unshaagui bolohoo ene dashramd huleen zowshoorye. Shuuheer damjyylan heregjuulj bolohgui herguud, nehemjleluud gedegt mongo huulelt bagtdag. Ene ni shudarga bus ondor huutei, mongo shulah zorilgoor busdad mongo zeeleh, busdiin argagui baidliig ashiglan ashig honzoo haih geh met uildliig tor demjij shuuhiin hamgaalalt ogohgui gesen ug. Iim zorilgoor mongo ogood awch chadahgui bol toroos zeel ogogchid yamarch tuslamj uzuulehgui, harin ch mongo huulelt ni ooroo gemt hereg boldog. Amidral deer odii todii huwi humuus mongo zeelj, awch ogoltsoj baidag. Tednii hoorond yamar nohtsolteigeer zeeldelt yawagdagiig medeh argagui. Harin bank, sanhuugiin baiguullaga hatuu, chand huuliin zohitsuulaltan dotor uil ajillagaagaa yawuuldag tul tednii hodloh hiih erh choloo ni huuliin daguu hyazgaarlagdmal. Er ni tor ooroo zowshoorch huulichilsan, huuliin hamgaalaltand awsan uil hergiig l ooriin hucheer hamgaalna. Nogoo talaas, Otgochuluunii bichsenchlen hund tus boloh gej mongo zeeleed awch chadhgui baigaa tohioldol olon. Tor, shuuh iim tohioldliig deerh mongo huuleltees yalgaj chaddag baih heregtei. Herew ashig oloh zorilgoor bish mongoo (ter hunii mongo ni ter hunii ed horongo) hund ogood awch chadahgui baigaa bol shuuhed handaad, shuuh tuuniig ni garguulah shuudwer gargaj, herew shuuhiin shiidweriig orton sain duraar guitsetgehgui bol hich hereglen garguulj oriig baragduulj bolno, ihenh tohioldold ingeh heregtei. Ortoniig ed horongiig huraan awch borluulah geh met arga zamuud bii. Etsest ni helehed, mongo huulelt, huugui mongo zeelelt hoer oor oilgolt yum. Huwi humuus oortoo baigaa hodolgoongui mongoo zeelduulj ashig olyo gewel ali neg huulichilsan arga zamiig songoh heregtei (bank baiguulah, lombard ajilluulah geh met), duraaraa huwiaraa mongo huutei zeeleed baiwal toriin huwid ene ni mongo huuleltees yalgaatai uildel bish tul hamgaalagdahgui. Iimd herew tuhain hun mongoo ogood awch chadahgui baigaa bol shuuhed handaj bolno, harin huutei zeelsen gedgee helehgui baisan ni deer, es tegwees ene ni ortond ashigtai shaltag bolj huwirch medeh yum. Orton, zeelduulegch hoeriin mongonii huutei holbootoi tohiroltsoo ni huulias gaduur (togtson hew, zanshil, es surtahuun geh met) zohitsuulagdah ajee.
[2001.X.09]
:
Sain baina uu
Bi ta nariin bichsen zuiliig unshlaa. End bi Mongoliin irgenii erh zuid baidag zohitsuulaltiig l ooriin medeh hereer jaahan todruulj heleye gej bodloo. Irgenii huulid irged, banknii bus huuliin etgeed hoorondoo mongo bolon ed horongo zeelduuleh gereenii torliig huulichilsan baidag bogood ene zeeliin hariltsaand huu tootsohiig horigloson baidag. Ene ni mungu huulehees seremjilsen zohitsuulalt. Uuniig ch buruutgah argagui gej bodoj baina. Orchin uyeiin sanhuugiin zah zeeliin hogjliin handlagad niitsuulsen ni ter bolov uu. Ingej Mongo huulehiin ediin zasgiin hor holbogdol geh met talaar ug huuliig batlagsad bolon Otgochuluu ooroo ediin zasgiin hun iluu tailbarlah biz. Gehdee herev huutei mungu zeeluulsen bolovch munguu uguhgui bolohoor shuuhed ogch bolohgui, yaagaad gevel huuli zorchson geree baiguulsan uchraas shuuhed ochood buruutah uchiraas gej tailbarlaval buruu bolno. Huutei mungu zeeluullee gej geree hiisen hun gereenii uurgee biyeluulehgui baigaa etgeediig shuuhed ogch bolno. Gehdee shuuh tand zovhon zeelduulsen mungu, ed horongiig chini l garguulj ogoh ba harin huug bol garguulj ogohgui baih. Huuli zorchij hiisen heltsel huchin togoldor bus uchir taluudiin hariltsan ogch avaltsan zuiliig butsaan olgodog. zarim tohioldol buruutai taliin ogson avsan zuiliig ulsiin orlogo bolgodog. Harin ene tohioldol shuuhiin zardliig hen toloh ve gedeg deer shuuh shiidver gargah yostoi. Ta munguu zeelduulsen baisan ch shuuh tanii mungiig garguulahaar shiidverleed, harin shuuhiin zardlaa tanaar garguulahaar ch shiideh tohioldol baij boloh. End Lombardiin asuudal hondogddog yum. Minii medlegiin hemjeegeer bol ted huuli zorchij mongo huulj baigaa etgeeduud yum. Tedend huuliin zohitsuulalt baidaggui. Nariin yarival huutei mungu zeelduuleh erhgui l yum shig sanagddag. Ene bol bas l neg "erh zuin hiidel"-iin ilerhiilel gej bodoj baina. ta nariin dotor irgenii erh zuin chigleleer sudalgaa hiideg hun baival ene ih sonirholtoi asuudal baigaa yum daa. Bank, Lombard, Bank bus sanhuugiin baiguullaga, Huvi hunii zeel zeregiin yalgaa, erh zuin zohitsuulaltiin huuli yosnii baidliig sudlah ni nileed sonirhol tatdag yum. Za iimerhuu l yum helj chadah baina. bas huuli harj, sudalgaatai bichihgui bol hamaagui buraad baij bolohgui l dee
[2001.XI.06]
. :
Delgerengui tailbar ogch, sonirholtoi, meduushtei zuil olniig bichsen Amirlin tand mash ih bayarlalaa. Gadaadad surch bui humuusiin huwid Mongoliin huuli, busad aktiig medehgui tohioldol ih baidag bilee, ene tal deer Mongold surdag, Mongold ajilladag bolon Mongold surch ajillaj turshlaga tsugluulsan humuusiin sanal bodol mash chuhal yum. Ta buhnii ajil uilsed ulam ondor amjilt erooe.
[2001.XI.07]
. :
sain baitsgaana uu,
sonirholtoi heleltsuuleg urnusund bayartai baina. Huwiaraa huutei mungu zeeluuleh ni ediin zasag sanhuud zarim soerog nuluutei. Bankny /tuw bank/ hyanaltgui mungu ihseh ni inflation, gemt hergees ehleed taalamjtai bish olon uer dagawar awchirdag. Harin yah argagui neg negneesee ochnoon zowlon toochij ted erguulj oegno gej awchihaad alga bolchihdog uezegdel bol enenees hortoi. Huuliar zohitsuulahad tuwegtei bol humuusiin yos surtahuunyg deeshluuleh gej neg arga uldej dee. Sociologchsyn hiih asuudal uu Ene site dunguj ehelj baigaa gehed ih dewshilttei amjilttai baina. Olon huend medej amjaagui baigaa baih. Gehdee zuegeer tewcheertei, sain ajillaad baiwal udahgui olony tanil bolno. Huuli meddeg baihaas gadna marketing orchnoo sain sudalj hereglegchdee, orj unshdag huemuusee olj togtooh tedniig tatah bainga oedooj baih talaar managementtei l ajillah heregtei bolno. Ta buhend bolomj awyas baina. http://www.geocities.com/zaluuediinzasagch/link.html end link holboloo. 85x70 pixeliin hemjeetei banner hiij oegwol erh zui huuli huudsan deeree durtaiya bairluulah bolno.
ta buhniig hundetgesen
Otgochuluu.Ch
Dresden
Germany
[2001.XI.09]

,

. :
Naadmaar bolson oshigloltiig sanatsgaaj baigaa baih. Tuunii daraa Osohbayar asart orj, harin Suhbat emnelegt hurgegdsen (ooroor helbel emnelgiin gadna hurgegdsen). Ene ued Huulizui, Dotood hergiin said Nyamdorj "Osohbayariig bariad yaw" gej tsagdaagiin darga Amarboldod tushaaj baisan gene. Endees hoer asuult tawigdaj baina:
1. Osohbayariig barij yawah shaltgaan, nohtsol baisan uu.
2. Hen bariwchlah erhtei we.
Negdugeer asuultiin huwid, Osohbayar Suhbatad hongon gemtel uchruulsan. Mongoliin Eruugiin baitsaan shiitgeh huulind hund, onts hund gemt hereg iuldegchdiig, herew dahin gemt hereg uildeh magadlaltai baiwal, herew sul orhiwol hergiin ed moriin barimtiig ustgah ayultai baiwal, eswel orgoj zailah ayultai baiwal zereg nohtsluud dawhar dawhar bielsen buyu bielsen gej uzsen tohioldold hen negniig bariwchilj, erh choloog ni hasch bolno. Getel bodit baidal deer, hiisen heregtee gemsheed uilchih shahaj baigaa hun, tegeed ergen toiron uurlaj barhirsan naadamchdiin dund, orgoj zailah shaltgaan, sanaa Osohbayart baisan baij boloh uu. Uuniig tegtlee bariwchlahiig husegch said huulich hunii logik uhaanaar harj chadsangui bololtoi. Tuhain ued naadamchdiin uimeend setgek ni hooroo biz. Getel, huulich hun niigmiin amgalan taiwan baidliig erhemlej, aliwaa huch heregleltiig hamgiin etssiin arga zam bolgodog baih estoi bilee. Bariwchlah yamarch huulizuin nohtsol burdeegui baijee (tiim ch bolood bariwchlalgui ongorson, harin ene ni uneheer ter uedee helj baisanchlan ard olnii uimeen, uur hilengees aisandaa bariwchlalgui ongorson bogood er ni bol gawlaad awaad yawahad belen baisan uu, eswel uneheer huuliin undeslel ene teree haraad sul orhison uu gedeg neg asuult baina).
Hoerdugaar asuultiin tuhaid, Huulizuin said bariwchlah yamarch erhgui, bariwchlah tushaal ogoh ch erhgui. Huulizuin said baij eniihniig medehgui baina gedeg uneheer emgeneltei hereg. Bariwchlah tushaaliig prokuror eswel shuuh, zarim yaraltai tohioldold tsagdaagiin gazriin darga ogoh erhtei, guitsetgegch ni niit Mongoliin nutag dayar yunii omno gagtshuu tsagdaa nar. Huulizuin saidiin huwid tushaal ogoh ni buu hel Huulizuin yamnii said gedeg utgaaraa bariwchlah tuhai sanal gargah, zowlogoo ogoh ch erhgui, iim bodoltoi baiwal jiriin irgenii adil gemt hereg garsan tuhai tsagdaad medegdej bolno, tsaash ni yahaa ted shiidne.
Towchhondoo gewel ene tuhai iim.
[2001.X.19]

Эрхзvй ба хуульзvйн ялгаа

Starter бичсэн нь:
1. erkhzui, huulizui hoer yamar yalgaatai we?
2. legal institution gedgiig yaj orchuulbal zohiltoi we?
[2001.X.02]
Батзандан бичсэн нь:
1. erkhzui, huulizui hoer yamar yalgaatai we?
: Namaig 1992 ond MYIS-n xyyliin angid surch baixad bagsh nar maani ene asuudlaar nileen yariltsdag bailaa. Ter vjees exlen erh zvi ni utgiin xyvid huulizvigees ilvv orgon oilgolt bolox ni todorxoi bolson yum. Ooroor xelbel erhzvig bvxel bvten negdsen sistem gej vzex yum bol huulizvi ni tvvnii neg ded element bolno.
2. legal institution gedgiig yaj orchuulbal zohiltoi we?
Legal institution gedeg vgiig orchuulax, ali esvel orchuulaxgvigeer shuud xereglex ni mongol xvmvvst jaaxan oilgomjgvi tovogtei sanagddag. Gexdee onoogiin mongoliin uls torchid, sudlaachid gol tolov erh zvin institut gej mongolchlon xereglej baina. Ene ni sudlaachdiin xyvid oilgomjtoi met bolovch jiriin irgeded bodit utgaar ni oilgoxod berhsheel uchiruulj bolox yum. Minii bie odoog xvrtel erhzvin institut gedgees ilvv oilgomjtoi mongol orchuulga oloogvi baina. Er ni erh zvin bvhii l ner tomyog zaaval neg bvrchlen mongolchlox (mongol orchuulga xiix) shaardlaga baixgvi met sanagddag yum.
xvndetgesen Zaagii [2001.X.09]
Мєнх бичсэн нь:
Sain baitsgaana uu? Reformclubiin hamt olond ajliin ondor amjilt yerooye!
Erkhzui, huulzui gedeg ugnii talaar minii bodol: erkhzui ny iluu delgerengui aguulgatai gedegtei sanal neg baina. Gehdee yag yamar yalgaataig buu med. English-eer law gej baihad yag yug ilerhiilj baigaagaas ny hamaaraad mongoloor erhzui, eswel huulzui gej orchuulaad baih shig. Minii bodloor erhzui gedegt science of law gedegtei duiheer utga oruulaad, harin huulzui ni er ni barag l huuli, togtoomjuudiin buhel tsogts baiwal boloh met. Deer ni yahaw busad hun, niigmiin haristaag zohitsuuladag erhzuin torluudiig nemj boloh yum. Za za uneniig helhed ene talaar busdiin sanaliig ehelj sonsmoor baina. Legal institution geed saihan gadaad ug baigaa. Manaihan institutsi gej yariad heregleed baigaa. Erhzuin institutsi gej nerleh ni yamar ch dawuu talgui. Nogoo orchuulah estoi gadaad ug maani oor neg mongol ugtei l horshij baina. End ch gesen erhem starter "legal institution" geed oruulchihsan l bolhoos, minii bodloor margaan ehluulehed yunii tuhai yarigdaj baigaag busad zochid medeg gej legal gedeg ugiig nemee bolow uu, ug ni amidral deer institution dangaaraa hereglegdeed l yawdag biz dee. Tuhain yarigdaj bui yaria, sedwees ni institution yamar neg hiiswer oilgolt gej medegddeg. Minii sanal, institution gedeg ugiig orchuulalgui heregleye, tertei tergui horwuulchih mongol belen ug alga. Eswel mongol ug zohioh uu. Ene tiim ch zow sanaa bish baih aa.
Munkh.
[2001.X.11]
Амирлин бичсэн нь:
Hi there,
Yunii omno "erh zui" gedeg bol "erh"-iig sudaldag shinjleh uhaan yum. Harin niigmiin hariltsaa hunii erheer zohitsuulagdaj baidag. Ooroor helbel hun niigmiin hariltsaand oroltsohdoo busad niigmiin gishuudiin edelvel zohih erh choloogoor erh choloogoo hyazgaarluulj, ooriinhoo cholootei baij boloh oron zaigaa, hemjeegee medersen baidal ni ter hunii erh yum. E.Kantiin helsneer "Uhamsarlagdsan erh choloo bol erh yum", ooroor helbel tuhain hunii busdiin erh choloogoor hyazgaarlagdsan erh cholootei baih "bolomjiinh ni hemjeeg" erh gej helj bolno. Eniigee hun bur zov uhamsarladaggui, urgelj iluu erh choloog husdeg mun chanartai bolohooroo zorchilddog. Hun torolhtnii tuuhen deh buh temtsel ni erh choloonii tolooh temtsel baisan yum. Ene zorchiliig ni toroos huuli togtoomj batlaj heregjuuleh zamaar zohitsuulahiig hicheedeg yum. Ene toroos batlaj baigaa cholootei baidliin positive /husel zorigoor togtoogdson/ hem hemjeeg ni "huuli" gej helj bolno. Tegeheer erh ni baigaliin tentsvereer hangagdsan hun burt tegsh olgogdson bolomjiin hemjee gej bolno. Ene ni yamar ch hiidelgui, tentsvertei, togs togoldor, baigaliin yum. Harin huuli ni tor /huuli togtoogch/ hemeeh subjektive oyun uhaanaar buteegdsen ihenh tohioldold togs togoldor bish, tiim bolohiig ermelzej bui arai yavtsuu zohitsuulalt, oilgolt yum. Erh ni hiisver oilgolt, huuli ni haritsangui objektive oilgolt yum. "Erh choloo" gedeg bol hunii hiisverlen setgehuin, oyun uhaanii hereer hyazgaargui cholootei baidal yum. Humuus uuniig husdeg. Gehdee ene ni gazar deer buuj ireed, hunii niigmiin amidrald mahan biyeree oroltsood ehleheer busdiin erh choloogoor hyazgaarlagdaad hyazgaarlagdsan erh choloo buyu erh bolj huvirdag. Ene ni unendee busdiin erh choloogoor hyazgaarlagdaj baigaa bish ene gazar delhiin hyazgaartai baidlaar, mahan biyeiin hyazgaartai baidlaar hyazgaarlagdaj baigaa yum. Odoo erh, huuli, erh choloo gesen oilgoltiig tailbarlaad duuslaa. Alivaa "zui" gedeg bol sudaldag uhaaniig, uhaarahiig heldeg mongol ug. Grek helnii "logos" gedegtei duih met sanagddag yum. Bas Zui yos, zui togtol gej hereglegddeg. Ene bol uhaaragdsan yos, uhaaragdsan togtol gesen sanaag ilerhiildeg. Uhaaragch ni medeej hun toroltnii olonhi ni zov, eruul hemeen huleen zovshoorson ter oyun uhaan./Logik/ Erh zui, yos zui geed ardaa orohooroo erhiig uhaarah, yosiig uhaarah gesen sanaag ilerhiildeg bolov uu. Tegeheer erh zui gedeg ni iluu orgon hureetei, baigaliin choloot baidliig sudaldag uhaan, huuli zui gedeg ni toroos togtooson positiv choloot baidliig sudaldag uhaan gej l yalgaj oilgoh heregtei bolov uu. Minii chadal ene udaad iim baina. Uunees iluug tailbarlahiin tuld nileed orgon sudalgaa hiij erh zuin onoliin nom bichih heregtei boloh baih daa :-) Minii ene tailbar edugeegiin Mongoliin erh zuin onoliin niitleg handlagaas arai oor baij magadgui yum. Gehdee ene bol jam yosnii /torolhi/ erhiin onliinhnii surgaaltai duij baigaa baih. Nogoo talaas ner tomyonii asuudal yum daa. Legal Institution gedeg ner tomyo ni english erh zuidee yamar taibartai baidgiig ni medehgui bolohoor todorhoi ene ni tohirno, ingej yaridag geed helchih sanaa alga.
[2001.XI.06]

Res judicata

:
Otgonbileg agsniig mongolchuud bid neg xeseg minganii lyivarchin xemeen itgej vnemshij yavlaa. Getel neg nartai saixan odor deed bolon xinaltiin shvvxiin togtool garch shudraga, vnench xvn boloxiig ni,ulsaas gants ch ulaan mongo ideegvig ni togtooj ogson. #Res judicata#-g bid xvleen zovshoorloo. Gevch niigmiin setgel zvid neg l teeneglel, sejiglel, xardalt torj xotsorson boloi.
2. Kazino Battulga Ardchilsan namiin xuuliin zovloxoor shorongoos garch irsniixee margaash shuud tomilogdloo. Shvvxiin togtooloor avilgald ortson-gemt xereg vildsen ni togtoogdson etgeediig namiin huuliin zovloxoor tavix ni bitgii xel, namd gishvvneer butsaan elsvvlex asuudal ch ervvl saruul niigemd tiim amarxan zvil bish. Ene ni zarim xvnd ardchilsan namiinxan #Res judicata#-g xvleen zovshoordoggvi yum baina gesen oilgots torvvlj baix shig sanagdana.
#Res iudicata mandtugai ervvl bus setgelgee sonotvgei#
Xvndetgesen Ambugaitnii Zaagii
[2001.X.17]
Lawgirl :
Batdanzaan,
Bi ene bichsen zuiliig chini unshaad khariu bichye gej bodloo. Ene forumd orj olon khun khuulchid uuniig unshidag bol bi khuliin ner tomyog zov oilgoj kheregleechee gej sanal bolgokh gesen yum. Res judicatag ta buruu oilgoj khereglejee. Res judicata gedeg bol urid shuukheer negent shiidegdsen asuudliig dakhin shiidekhgui gesen Anglo-Saksoni erkh zuin termin yumaa. Tegekhleer ene ner tomyo tanii factad yagaad ch naaldakhgui bainaa. Sanaliig neeltteigeer khuleej avna uu.
[2001.XI.10]
M :
Sain baitsgaana uu?
Bi Res Judicata-gyn tuhai ooryn gesen oilgolttoi yawsan bilee. Tegeed tanai huudasny Latinaar hemeeh hesgees Res Judicata-g herhen tailbarlasnyg unshij, eronhyd ni zowshoorch baina.
Shydegdsen hereg gesen utgatai ene latin ug continentali system-d ch orgon hereglegddeg, erkh zuin shinjleh uhaany hogjlyn neg hodolshgui element yum aa. Shydegdsen hereg tul yag ter taluudiin dund, yag ter hergiyg dahin heleltsehgui, shydsen shuuhyn shydweryg unen zow gej hen buhen uzeh estoi, hojim ni shuuh oor hereg shuuhdee shuuhyn huchin togoldor shydweryg unen zow fact gej uzeh estoi. Batzandan guain awsan jisheenees, mongolchuudyn huwid shuuheer shydegdsen l bol niigem ch, uls turyn dawharga ch unen zow gej huleej awdag baih estoi oilgolt baihgui baina gesen sanaag gargah gee yum bolow uu? Uhaandaa, shuuh Otgonbilgiig mongo ideegui, tsas shig tsagan mortei geed shydwer gargaad hergees choloolchihson bol, ene shydwer ni huchin togoldor bolson bol nygem ch gesen Otgonbileg mongo ideegui ni unen gej oilgoh, uund itgeh, tegeed daraa ni Otgonbileg mongo idsen ugui tuhai dahin hereg garahgui, garah gewel "ideegui ee" gej bugdeeree bodoh estoi gesen ug baih? Uund Otgonbileg idsen uu ugui yu gedeg ni gol ni bish, shuuhyn shydweryg herhen huleej awah estoi tuhai yarigdaj baigaa. Gehdee Batzandan guai ooroo delgerengui tailbar ogwol zugeer baina.
Ta Buhniig Hundetgesen Munkh-Ochir.
[2001.XI.11]
v :
Shuuhiin shiidver medeej massiin setgelzuid niitsej garah uchirgui. Gehdee shuuhiin shiidver, yer ni huuli, erhzuin aktiig humuus herhen huleej avdag ni sonirholtoi, ergeed ene ni huuliin heregjiltiin tuhaid yarih heregtei bolno. Huuliin hem hemjeenees gadna uur neg hem hemjee niigemd togtson, ter ni ergeed niigmiig zohitsuulah huuliin hem hemjeegee zurchdeg bolohoor (mongold) niigmin setgelzui shuuhiin shiidver, huuliin baiguullaguudad itgelgui handahad hurgedeg bolov uu.
Medeelel tugeej, soliltsoj baigaa niigmiin negjuud (ger bul,naizuud, ajil)-eer ene teenegelzel ulam l lavshiraad. Ingehed Mongoliin shuuhiin shiidvert ug siidveriinhee undesleliig zaaj ugdeg bolvol zugeer yum shig.
[2001.XI.19]
:
End odoo nileed sonirholtoi asuudal hondogdoh gej baih shig baina. Tord itgeh itgeliin tuhai. Magadgui tsaashilbal shuuhiin haraat bish baidliin tuhai asuudal ch yarigdaj magad. LawGirl-iin bichsen sanaa bol neg jaahan tiimerhuu sanagdaj baina. Ene bol continentali erh zuin systemiin element gedgiig tuunii Romiin erh zuigees garaltai, latin ugeer ilerhiilegdsenees ni taamaglahad hangalttai bish uu? Harin shuuhiin huchin togoldor shiidver bolon niigmiin setgel zuin haritsaanii asuudal uneheer chuhal yum. Niigem herev yamar neg hodloshgui ideatai, shuuh dee, tordoo irgedeg bol niigem yaagaad ch huleej avna. Hamgiin gol shuuhed itgeh itgel ugui baigaad l asuudliin gol ni baigaa yum. yaaj shuuhed itgedeg boloh ve? Shuuh haraat bus baih yostoi, shuuh shiidver neelttei baih yostoi, shuun taslah ajillagaa ni il tod baih, niigemd unen zov medeelel damjdag medeelliin eruul suvagtai baih yostoi, irgediin erh zuin uhamsar, soyoliin tuvshin zohih hemjeend hursen baih yostoi, shuuh shiidver gargahdaa aldaa gargadaggui baih heregtei geh met mash olon nohtsol shaardlagiig durdaj boloh biz dee. Getel Mongold baidal yamar baina ve? Hevlel medeelliin heregsluud ni hen negnii omnoos, ali neg taliig barisan oroosgol medeelleer orsoldon publikumiinhaa tarhiig bombogdoj, tsagiig ni urdeg, zasaglaliinh ni erh medel tsentsvergui huvaarilagdsan /super UIH/, shuuh ni guitsetgeh zasaglalaasaa shuud shahuu hamaaraltai, shuuh erh medliig heregjuulj baigaa bolovson huchnuudiin medleg chadvar sul esvel hotsrogdoj hogshirson /tsoohuulee bolohoor oligtoi ni olddoggui yum bailgui/, devshuuldeg togtoltsoo ni byalduuchlal, naimaaltsal deer undeslegdsen, shuuhiin hyanan shiidverleh ajillagaa ni shuuh huraldaanii 4 hananaas ihenh tohioldold gadagshildaggui, shuuhiin shiidver /yadahdaa olnii anhaarliig tatsan, hevlel medeelleer shuugisan tom herguudiin talaarhi shiidver/ olon niited medeelegddeggui, iim asuudal uuslee gedeg bolohoos, ingeed shiidlee gesen reaktion niigemdee uzuuldeggui, ooroo helbel butsah holboogui communikatiin dogoldoltoi system, Zarim herguud shiidegdehgui tag daragdaad alga boldog, erh zuin surgalt surtalchilgaag botitoi hund hureh argaar yavuuldaggui gesen baidaltai baina. Yaah yostoi ve gevel undseer ni yalzarsan togtoltsoogoo oorchloh heregtei. Neelttei, il tod /medeej toriin bolon baiguullaga, huvi hunii nuutstai holbootoigoos busad tohioldold/, haraat bus, shuurhai shuuh, ondor erh zuin soyoltoi mass-iig bii bolgoh heregtei dee hehehe. Buruu hoishoo. UIH ooriinhoo tosviig 300 sayaar, Zasgiin gazar tosvoo, zardlaa nemen suvdiglaj suuhaar bichgiin mashintai hudeldej baigaa shuuh, tsagdaadaa gants neg computer avch ogmoor yum shigee. Komputeree ashiglaj chadahgui UIH-iin gishuud moriitei hozor toglodog computeraa shuuhiinhee nariin bichigt bichgiin mashiiniih ni orond ogmoor yum shigee. Geh metchilen nudnii omno hichneen ih teneg, gajig dur zurag haragdaj baigaag ta bid bugd medej baigaa shuu dee. Deedeh ni guidlee olohgui bol doodoh ni suudlaa olohgui. Herev ardchilal hiih gej baigaa yum bol super parlamentaa jaahan hyazgaarlaad, zasaglaliinhaa erh medliig tentsverjuuleh heregetei. Deer maani hariutslaga huleedeggui parlament, parlamentiin gishuud baihad dooshoogoo hariutslagiin togtoltsoo tolovshig, ardchilsan, humuunleg, irgenii, "erh zuit" toriin togtoltsoo tolovshuulne gej goridsonii garz bolno. Iim tentsvergui erh medliin huvaarilalttai huuli yos, sahilga deg jurmiig totoono gevel daranguillaas oor yund ch hurehgui.Ene teneg togtoltsoond Ardchilsan huchnii maanaguud geheesee Hu Namiin yalzmagnuud gol buruutai gedgiig sanahad iluudehgui biz dee.
Etsest ni helehed ene buhniig uhaarch seheerch chadval Mongol orniihoo ireedui zaluuchuud bid l balchig shavraas tataj gargaj chadna, chadah yostoi shuu. Gehdee bid yu ch medehgui baigaa gedgee bitgii martaarai. Magadgui minii bichsen buhan hondii tseejnii hii baij boloh shuu dee tiimee.
Za amjilt huseye.
[2001.XII.01]
. :
Sain baitsgaana uu? Sanal bodloo huwaaltsaj baigaa ta nohdod gun talarhlaa ilerhiilye.
Shuuhiin shiidwer shuuhiin uil ajillagaatai holbootoi, shuuh gedeg maani huuli heregjuulegch, hereglegch baiguullaga gej uzej bolno. Shuuhiin shiidweriin ner noloo ondor baihiin tuld Amirlin erhemiin duridsan huchin zuilsuud ontsgoi nolootei. Ene tuhai terbeer delgerengui duridsan bolohoor dahin dawtaad yahaw.
Mongold yalanguya huuli surtalchlah, shuuh ajillagaag olon niited surtalchlah, taniulah uil ajil mash dutmag baidag. Shuuhiin shiidweruudiin emhetgel, shiidweruudiin tailbar, undeslel geh metiig aguulsan baingiin hewlel, medeelel alga gehed bolno, baidag bailaa ch ter ni hun ardiin hurteel bish, yadaj huuliin surguuliudiin surgaltiin materialuudiin neg heseg bolj chaddaggui. Shuluuhan helehed, shuugch ni ooriinhee gargasan shiidweree ooroo ch oligtoi undeslej, tailbarlaj chaddaggui, gargasan shiidwertee shuugch ni itgeltei bish baihad, tuuniigee huuli, erhiin uudnees hodolborgui hamgaalj chadahgui baihad busad humuus ter shiidweriig yaj hundetgej, itgej huleej awah bilee. Nogoo talaar, shuuhiin shiidweruudiig negdmel zarchimtai, bodlogotoi bailgah talaar bas l chamlaltai ajil hiigdej baigaa. "Yag ter hergiig yag ter shuugch doloo hongoiin daraa ooroor shiidej bolno" gej helsen baidag bolowch shuuhiin shiidweruudiin undsen zarchim, chig baih l estoi, uuniig bodoltoi, zorilgotoi zohitsuulj bolowsruuldag baih heregtei. Ene ni Deed shuuhiin hiih ajil.
Shuuhiin shiidweriin ner hundiig osgohiin tuld shigchdiin ner hundiig osgoh shaardlagatai, uunii tuld shuugch boloh humuusiig hamgiin nariin shalgaj shalgaruuldag baih, shuugch boloh hohtsol, shaardlaguudiig nemegduulj chanarjuulah heregtei. Shuugch boloh hun Huulizuin Yamand ajillah hunees hamaagui hetsuu dawaa dahah estoi ni hend ch oilgomjtoi biz, uchir ni shuugch boluutaa l "mash tom" erh medel gart ni ochino. Odoogoor ene tal deer arai l haihramjgui handaad baigaa met.
Shuuhiin shiidweriin negen huch chadal ni tuuniig bieluulehed baidag. Tsag hugatsaanii huwid ali boloh shuurhai baih heregtei. Medeej shuuhiin shiidweriig hyanah, dawj zaaldah arga heregsluud hangalttai hemjeend baih estoi, gehdee gargasan shuuhiin shiidweriig bieluulehed toriin huchiig heregleh tuhai tuushtai alham hiih bolson. Irgenii heregt yalsan nehemjlegch shuuhiin shiidweree gartaa awsan bailaa ch or, shiree awch chadahgui yawsaar l baidag. Shuuhiin shiidweriig bieluuleh erhzuin hogjil ehen shatandaa l yawj baina gemeer.
Odoogoor end zogsoj ta buhnii sanaliig sonsoe.
[2001.XII.01]

v

v :
Udriin mend hurgeye!
Batzandangiin bichsen "zahirgaanii erhzuin shinechlel"iin talaar bichseniig unshlaa, soirholtoi bailaa, tsaashid amjilt husey!
Heden zuil todruulj asuuh gesen yum.
-Nutgiin uuree udirdah baiguullagiig Ungart Turin zahirgaanii baiguullaga gej tootsdog yum uu? Yamar undesleleer?
-Undsen Huuliin shuuh ni zahirgaanii baiguulagiin shiidver avch heleltsdeg gesen baina. Umne ni buh damjlaga duussanii daraa handah erhtei gesen ug uu? esvel uur nuhtsel uilchildeg yum uu?
Etsest ni -mongoliin zahirgaanii shuuhiin tuhai huuli-iin tusliin talaar shuunjleltei handaj baigaa asuudlaa, todruulj taibarlaval talarhah baina. Ungart ene bas shine l hugjij baigaa yum baina, tegeheer tendees sain, muu tal harj bolohiuts baih.
Hundetgev,
Sunjid
[2001.XI.27]
:
Sain baina uu ? Sunjidee
Tanii bichsen zahiag xvleej avsan.
1. Nutgiin ooroo udirdax yosnii baiguullaguud ni nutgiin udirdlagiig toriin udirdlagatai xosluulan xeregjuulegch baiguullaga baixaar Yngariin vndsen xuulind zaasan baidag. Er ni Yngart niitiin zahirgaanii baiguullaga gedeg oilgolt 1989 onoos xoish xvchtei orj irsen todiigvi xuuchnii toriin zahirgaanii bvhii l baiguullagiig onoodor enehvv nereer eronxiid ni nerlex boljee. Zarim neg sudlaachid, erdemted oron nutgiin ooroo udirdax yosnii baiguullaguudiig toriin udirdlagatai xolbogdox vvregt ajilaas ni xamaaruulj toriin zahirgaanii baiguullaga xemeen vzeh tal bii. Er ni toriin tuxai oilgolt, tvvnii dor yug oilgox ve gedeg maani orchin ved mash margaantai onol, praktikiin asuudal bolood baigaa bilee.

2. Xyvi xvn, xyyliin etgeed ni shuuxiin bolon zahirgaanii baiguullaga, alban tushaaltnii shiidver ba tuuntei xolbogduulj tuxain ved xereglesen xyyli togtoomjuudiig vndsen xyyli zorchson gesen vndesleleer etssiin shatand Vndsen huuliin shuuxed xandax erkhtei.
Vndsen xuuliin shuux ni Vndsen xyylitai zorchildoj byi tuxain xuuliin zaaltuud bolon tuun deer vndeslej gargasan shiidveruudiig xvchingvi bolgox buren erkhtei.

3. Zahirgaanii shuuxiin talaar
Manaid udaxgvi bie daasan zahirgaanii shuux baiguulagdax gej baigaa. Chi bodvol tuunii tosoltei taniltssan bizee.Eronxiidoo manai Zahirgaanii margaaniig shuuxed xinan shiidverlex tuxai xuuliin tosol ni dajgvi nariin zohitsuulalttai bolson met sanagdsan. Gexdee Zahirgaanii shuuxeer xinagdax xerguud ba tuunii protseduriin asuudaltai xolbogduulj minii bie jaaxan shuumjleltei xandsan yum. Zahirgaanii shuuxeer vl xinagdax xergvvdiig tusgaj ogoogvi baigaa bolon irgenii baitsaan shiitgex xuuliin protsessiig barag ter chigeer ni xuulbarlan xereglex bolson todiigvi zahirgaanii margaand zahirgaanii bus gants, xoyor baiguullaga oroltsoxoor tusgagdsan zereg ni jaaxan tiimxen sanagdsan. Ene talaar minii bie Odriin sonind yariltslaga ogson boloi. Minii bie zahirgaanii shuux, tvvnii vil ajillagaanii talaar sudalgaa xiij baigaa tul ooriin medej byi jaaxan zvilee orool busdad xvrgexiig l charmaij baigaa ni ene.
Za oor yumgvi
Xvndetgesen
Ambugaitnii Zaagii

Ta zav choloogooroo Reformclub-n vil ajillagaand idevxitei oroltsoj baigaarai, tani shig mergejiliin xvmvvsiin bichsen zvil, sanaa onoo bidend bolon manai ulsiin erkh zvin shinechleld chuxal ach xolbogdoltoi baigaa gedgiig ta nadaar xelvvleltgvi medex byizaa.
[2001.XII.04]
v :
Delgerengui hariulsand bayarlalaa.
[2001.XII.07]

v

Y :
Oyutnuud ta bu'hen tsergiin erh zuin talaar her medlegtei baidag ve ,ta bu'hen doorh zuild sanaa bodloo bichnuu Tsergiin surguuliin sonsogchin erh zuin baidlin tuhai yum ldaa,Undsen huulind MU-in 18 nasand irgen huuliin daguu tsergiin alba haanaa gesen baidag ,getel 17 nasand hu'rsen bol tsergiin surguulid oroh bolomjtoi baidag ,ene 2 zo'rchildoj baigaa yum shig sanagdahin .Mo'n sonsogch hun surguulia hayad yavchihval tsergiin albanaas zailshiisen ,angi bairlalaa orhij yavsan gedgeer eruu u'usgegdeggui yum shig baigaa yum .tegeheer sonsogch tsergiin alban haagch mo'nuu .Bish gej bolohgui baigaa yum ,tiim neg nariin zavsart baigaa yum shig sanagdah yum .
[2001.XII.01]
:
Sain baina uu?
Minii bodohod Tsergiin surguuliin suragch tsergiin alba haagch bish. Tsergiin alba haah ni irgenii uurgiin neg torol yum, ene irgenii uurgee bieluuleegui tohioldold Eruugiin huulind zaasan hariutslaga huleene.
Harin Tsergiin surguuliin suragch busad surguuliin suragchiin adil suragchiin statustai. Surguuliin bair ene teree orhij yawlaa gehed tuhain surguuliin dotood durem, jurmiin daguu hariutslaga huleej bolno.
Tsergiin alba haah, Tsergiin surguulid surah gedeg ni hoer oor zuil, harin suragch hun bas alba haagch neg dor baij boloh esehiig sain medehgui baina. Iim ued ch gesen gagtshuu alba haahtai holbootoigoor gargasan aldaa endegdliinhee toloo l "tsergiin albanaas zailshiisen" gemt hergeer eruugiin hariutslaga huleej boloh baih.
Towchhondoo gewel iim, minii huwid holbogdoh huuli, durmiig unshij baij yag tag hariulbal iluu onowchtoi bolow uu.
[2001.XII.01]
:
sain baina uu
minii bodoj baigaagaar bol ter tsergiin alba hashih gedeg bol undsen huulind zaasan irgen bolgoni biiluuleh estoi undsen 4 uuregnii neg yum. tegehleer 18 nas hursen mongol ulsin irgen bol uurgee biiluuleh estoi gej bodoj baina. harin ene uuregnees bultah bolon zailshiihiig oroldson hun bol huulyin daguu hariuclaga huleen. tsergiin surguulyd surna gedeg bol ouytni erkhzuin harilcaa bii bolj baigaa hereg. ene erkhzuin harilcaa bol ter surguulytai hiisen geree bolon dotood durmiin daguu zohicuulagdaj baigaa. hervee surguuliin bair angias orgoh yum bol huulyiin daguu bish harin ter geree bolon dotood durmiin daguu hariuclaga huleen. tegeed hamgiin caad zakh oyutni surguulytai hiisen gereeg cucalj surguulias huuh baih. mongol ulsad arvan jiliin surgalt zailshgui albatai baidag ikh surguulyd surah ny mongol ulsin irgenii uureg bish. ene bol huvy hunii shiideh hereg.
za ingeed tsergiin albanaas chuluulugdukh nuhculuudiin neg boloh oyutni status. tegehleer tsergiin surguulyd surch baigaa bol ouytni statustai gesen ug. tsergiin surguulyd ganc mergejliin tsereg boloh gej surdaggui todorhoi hemjeeni tsergii shinjleh uhaani medlegtei, mergeshiltei boloh gej surdag jishee ní: holboochin, baildaani mashin bolon heregseliin mergejilten,tsergiin surgan humuujuulegch, udirdagch geh met. er ny tsereg gedeg ikh hatuu deglem juramtai uchir busad surguul soel humuujuliin baiguulaguudaas yalgaatai. tsergiin alba gedeg bol eregtei hun bolgoniig baildani belen baidaltai bailgah uudnees yavuulj bui turiin bodlogo. odoo er ny olon ulsiin tuvshind alga bolj baigaa uzegdel. gentiin dairalt dovtolgoonoos sergiilj ingedeg baisan bolov uu. unuugiin ertuncud bol ach holbogdloo aldaj baigaa ny ilt haragdaj baina. ene bugdees tsergiin surguuliin sonsogch tsergiin alban haagch bish gej bodoj baina. tegehdee tsergiin nuuc bas bus zuil aldsan tohioldolt huulyiin daguu arga hemjee avhuulna. er ny neg ny mergejliin tsereg nuguu ny bish bolov uu.
harin ter surguulyd elseh tseregt tatagdah nasni huvyd gevel. irgenii huulyd zaasan baidag 18 nas hursen hun bol buren erkh zuin chadvartai, ekhzuin harilcaand bie daan orolcoj, uureg huleej, erkhee edleh erhtei. iim uchirtai baih gej bodoj baina.
[2001.XII.04]
:
Tsergiin albanaas bultsan hu'nd yamar hariutslaga noogddog ve?
Ta buhen medej bui. Maniahan gazar gazar yanz buriin shaltgaanaar tsagaachlah bolloo. Ter shaltgaanuudyn neg ni "..Mongold tsergiin alba mash hund, (o'lsgolon turaal, deglelt, ami nasand auyltai) uchir bi tseregt orolgui zugatsnaar ergej Mongoldoo ochih argagui bolson" gesen negen o'chig baidag yum bilee. Odoo Mongoldoo ergeed ochvol namaig ingeed gaduurhaad hayachih uchraas bi ergej ochij chadahgui end tsagaachlay gesen o'rgodol baina bilee l dee. Tegeheer 1-d ter hund tuslay gevel tsergiin albanaas zugtsan hun iim auyld uchrana gedgiig u'nemshilteigere erh zuin hureend tailbarlaj boloh arga zamaas ta buhen helj o'gno uu. Bi bas ter hund tuslah sanaatai tsergiin alban haagchiin huuliig harsan bolovch Zasag dargyg ni 50000-aar torgono ene ter gesen l yum baihaas barij avaad horichihno hucheer tseregt yavuulna gesen yum sain olj uhaarch charj chadsangui. 2-t ene asuudlyg neg chigt bolgohgui bol huulia medehgui manaihan tsagaachlah nereer yanz buriin zaalt helj ter ni Mongolyn huulind yamar ch hereg bish baih ni endehiin ergej shalgah shalgaltyn yavtsad ilerdeg yum baina.
Tsagaachlalyn asuudal ehleed sonsohod sonin duulddag baisan ch amidralyn erheer manaihan mash olnoor hunii nutagt tsagaachilj buig haraad amidrah negen arga yum da al gej bodogdoh bolloo. Shaltgaanuud ni zarim,daa hun unemshih argagui ch yum baih l yum. Ene talara ta buhen neg sain sudalga ayavuulbal niigemd gazar avch bui ene uzegdeld bas bodlogotoi handahad ni zasag to'rd hereg bolj medeh yum sanagdana.
hu'ndetgev
Tserenbat
Ih Britainaas
[2001.XII.05]
:
Tegeheer o'mnoh naiz narin bichisen zuilees nileen sonirholtoi onovchtoi bolovuu gej bodogdohoor sanaa ih baina ,Yalanguya surguulitai baiguulsan geree ,albani ued gargasan zo'rchiliinhoo toloo tsergiin alban haagch gej shiitguuleh geed .Harin sonsogch bol tsergiin alban haagch gej bu'gdeeree shuud helj baigaa ni negiig bodogduulj baina .Yalanguya 17 nastaigaas tsergiin surguulid surah bolomjtoig huulid zaachihsan baidag .18 nasnaas erh zuin buren chadamjtai boldog atal yaagaad 17 nastai huuhed tsergiin surguulid orohni ,erh uureg huleeh chadamj baina uu O'noodor manai zevsegt huchind sonsogch bol tsergiin alban haagch gedeg ni to'gs uilchilj baigaa ,ted tangarag o'rgood ,tsergiin tsol zu'ugeed ,tetgemj avaad ,sursan hugatsaa ni alba haasan hugatsaandaa orood yavj baigaa . Za ene deer negen asuult ,Sonsogch hun Uls toriin nam evsel holboond elsej bolohuu .oyutnuudin Uls toriin jagsaal tsuglaand oroltsoj bolohuu ?
Mongol ulsin Batlan hamgaalahtai holbogdson huuliuadad sonsogch bol tsergiin jinhene alban haagch gej zaasan zuil baidag yum bolovuu .TSagdaagin deed surguuliin sonsogch tsagdaagin alban haagch mo'nuu ? medeej bish ,yag uuntei adil tsergiin surguuliin sonsogch tsergiin alban haagch mo'n uu gedeg ni tavigdah bolovyy gej bodoh yum .
[2001.XII.07]
:
Sain baitsgaana uu?
End neleed sonirholtoi asuudal tawigdlaa gej bodoj baina, herew delgeruulbel neleed tom sedew boloh baih.
Ehnii (dugaarlagdaagui) asuultand hariulahad, tsergiin albanaas bultsan hund Eruugiin hariutslaga nogdono, tsergiin alba irgen hunii bieluuleh estoi uureg (eh ornoo hamgaalah) bogood ene uurgee hosorduuleh ni turiin zugees tseerluuleh estoi gemt heregt tootsogddog, ooroor helbel turiin Eruugiin erkhzuin bodlogo tsergiin alba haahiig ihed chuhald uzej baina gesen ug yum, yalanguya ontsgoi ued, tuhailbal dainii ued tsergiin albanaas bultwal huleeh hariutslaga bur ch ondor, hamgiin hund tohioldold gazar deer ni tsaazlah ch yal baidag. Eh ornii erh ashgiig hamgaalah, herhen hamgaalah tuhai l bodlogo biz dee.
Orchin ued dain gedeg yumnii utga uchir, tuunee dagaad tsereg armiin butets, uureg roli ch oorchlogdoj baigaa tul tsergiin alba haah jiriin irgen hunii uureg, uuregteigee holbogdson hariutslaga ch huiten dainii ueniinhees zoolorch baigaa handlagatai baina.
Daraagiin asuudluud undsendee durwegch-tei holbootoi. End refugee buyu mongoloor shuud orchuulbal zugtaagch, durwegch gej nerlegddeg humuusiin tuhai yarigdah baih. Hamgiin gol asuudal heniig refugee geh we, refugee-d tootsogdoh yamar nohtsluud baih we.
Minii oilgoj baigaagaar refugee ni hunii irgenii haryalaltai holbogdoh negen status. Tuhain ulsiin nutag dewsger deer orshih humuusiig ter ulsiin irgen, gadaadiin irgen, haryalalgui humuus, tsagaachlagchid, durwegchid gej huwaadag eronhii angilal bii. Heniig, yamar nohtsloor ali angilald bagtaah ni tuhain ulsiin Huuli togtooh erh medeld hamaarna, ene asuudliig ihewchlen Undsen Huuliin erkhzuigeer zohitsuuldag. Gewch delhiin ihenh oron barimtaldag chig handlaga baih bogood irgen baih, irgen boloh, tsagaachlagchaar huleej awah geh met nohtsol, shaardlaguud eronhiidoo adilhan buyu tostei. Durwegchdiin huwid:
Durwegchdiin tuhai 1951 onii Genfiin Tohiroltsoo, ene tohiroltsoog guitseegch 1967 onii protokol olon ulsiin hemjeenii gol zarchim, chigleliig aguulah bogood ihenh oron edgeer aktuudiin zaaltuudtai niitsuulen ooriin dotood huuli, togtoomjuuddaa durwegchiin erkhzuin baidliig zohitsuulsan baidag. Ene tohiroltsoonii gol asuudal ni durwegchiin tuhai todorhoilolt yum. End yamar nohtsol, shaardlaguudiin undsen deer hen negniig durwegch gej huleen zowshoorch boloh buyu, eswel durwegch gej uzej bolohgui we gedgiig nariiwchlan zaasan baina. Tsaash ni durwegchiin erh, durwegchiin omno huleeh huleen awagch ornii hariutslaga, uureg (tuhailbal durwegchiig zugtaaj irsen ulsad ni butsaaj ogoh ni horiotoi, mon yag adilhan ayul zanalhiilj bui orond ch durwegchiig ogch bolohgui, jishee ni shahsnaasaa bolj gaduurhagdsan huniig ter shashniig ni gaduurhdag oor neg guraw dahi orond gargaj bolohgui yum) geh metiig aguulna, edgeer ni tsom hunleg enerengui, hunii erhiig erhem bolgoson zaaltuud.
Tegeheer ali neg orond durwegch bolj orognol haihiin tuld deerh Genfiin tohiroltsoo, protokol, mon tuhain ulsiin holbogdoh huuli (Undsen huuli, irgenii haryalaltai holbootoi huuli togtoomj) durmiig sudlah shaardlagatai bolno. Minii huwid Ungariin Undsen Huulind yu gej zaasniig l baga saga helj chadah yum, iin:
durwegch gedeg ni 1.gadaadiin buyu haryalalgui, 2.eh orondoo, eswel orshin suugaa gazartaa, 3. aris ongo, shashin, undes ugsaa, hel, eswel uls toriin shaltgaanaar hawchigdan gaduurhagdaj bui etgeed yum. Ene gurwan notshol zereg bielsen baih estoi.
Durwegch gej huleen zowshooroh ni minii oilgosnoor tuhain huleej awch bui ulsiin yamar bair suurinaas handah, yamar barimt material deer undesleh zergees gol tolow shaltgaaldag met. End negen jishee tatahad, gants hoer jiliin omno Ungaraas heseg cigan (jipsy) Canadad durwegchiin status husch ochson. Shaltgaan ni, Ungart ciganuudiig garal torloor ni gaduurhdag, daramtaldag. Herew canaduud Ungariin huuli, jurmiig undes bolgoson bol ciganuudiin helsniig batlah yum yu ch baihgui, ali ch baruunii ornoos dutahgui hunleg, erh tegsh, shudarga huuli Ungart bii. Getel 100 garui ciganaas 3 ni durwegchiin status awsan yum, ene ni unen heregtee canaduud Ungart garal uusleer ni yalgawarlan gaduurhah bodit uzegdel baina gej huleen zowshoorch bui hereg. Ene dugneltee huuli durem deer bus, harin bodit baidlaas tsugluulsan barimt selt deer tulguurlasan baih. Nogoo talaar, durwegchiin statusiig hamt olond ogdoggui aj, herew tegdegsen bol onoodor Ungar dahi 1 saya orchim ciganuud tsom Canadad refugee bolood orchih bolomjtoi baihsan, 100 hun ochsonoos 3-iig ni l awsan, ter gurwan hunii huwid uneheer gaduurhagdaj, hawchigdaj baijee, butsaawal hawchigdaj zowoh ni unen baina gej uzsen bololtoi. Ter gurwan hunii baidliig batlah barimtuud nogoo hediinheesee medeej oor baisan baij taarna biz.
Tsergiin alba Mongold hund hetsuu ni unen. Minii bodohod durwegch bolj garah shaltgaan ch bolj bolno. Uund Mongoliin huuli durem onts nolootei bus, tertei tergui onoo ued ali ch uls ih baga ardchilal, hunleg es, hunii erhiin uner huulindaa shingeej sursan, tuuniig ni ch, huuli bolgon heregjdeggui gedgiig ch hen hungui (tegeheer gadaad dotoodgui) meddeg bolson baih. Nogoo talaar, hargis hertsgii zaalt baidaggui yum aa gehed, hunleg enerengui, hunii erhiig batalgaajuulsan zaalt baihgui baih ni bas l neg dogoldol shuu dee.
Tegeheer, durwegch boloh geed baigaa hun ooriig ni bodit ayul eh orond ni nuurleed baina gedgee l batlah heregtei. Zugeer manaid tsergiin alba hetsuu, zoddog nuddeg geed nemergui, bi Mongold ochwol namaig ingechih geed baina, tegchih geed baina gedgee l barimtaar batlah heregtei. Ter ayul ni toriin (toriin baiguullaga, togtoltsoo geh met tord hamaarah zuil) zugees baih heregtei bolow uu, toriin zugees bish yum aa gehed ter ayuliig ni tor saatuulj, ter ayulaas ni tor ni hamgaalj chadahgui baigaa gedgiig haruulah heregtei. Tor ni irgenii hamgaalj chadaj baihad haa hamaagui gadaad oron oroltsoh shaardlagagui shuu dee.
Getel, tuhain ulsiin irgen oor orond durweh ni ter ulsdaa, tord ni sain ner awchirdaggui, uunees bolood bodit baidliig, ard irgeddee uchirsan bodit ayuliig darj haah ni bii. Hediigeer onoodor hereg yawdal ulsiin hil dotroo bagtaj shingeed, chimeegui uusah ni ulam bagasch, hunii erh, hunii amidral neg ornii, neg toriin hereg bish bolsoor baigaa bolowch "toriin derged huwi hun jijig heweeree l baina". Huwi humuus oorsdoo erhee medej, edelj surah heregtei baih l daa. Ene meteer bicheed baiwal mash ih yum baina. Medeej unshij sudlah yum ch toimgui ih.
Ardchilal unetei gedgiig haruulj bui neg jishee ni onoodor baruunii ornuudad hayagaa telseer baigaa durwegchdiin hothonuud yum daa.
Ta buhniig hundetgesen,
R.B.
[2001.XII.05]
:
Hi all!
Teheheer durwegch, cagaachlagch hoyor oor oor status-uud yum.Manaihnii huwid cagaachlal iluu sonirholtoi bolow uu?Ene tuhai ch delgerengui bichij bolmoor sanagdana.Harin durwegchiin tuhai neg asuult baina: jisheelbel dain baildaantai ornoos boon boon humuuus zugtaj gardag.Minii oilgosnoor tiim humuusiig orognol haij ochson ali chig orn ni huleej awah estoi.Ooroor helbel butsaah esgui.IIm huuli bii baihaa?
Tegwel jisheelbel Kabuld neg mongol hun baij baigaad ter dain,bombogdolt dajin ch yum uu ayulaas zugtaad baruunii orond ochwol (oor durwegchidtei hamt) ter uls huleej awahgui gej uu?RB-giin bichsenees durwegch ni zugtaah heregteio bolson ter orniahoo irgen ni baih estoi gej oilgoson.Afganaas zugtaasan afganuud jishee ni Germanyd durwegch bolood awdag yumbaij,harin hamt irsen mongol yah we? Za bayarlalaa.
[2001.XII.06]
:
Sain baina uu?
Dain dajnii holoos durwesen humuusiig ali ch oron butsaaj hoolgui orognol ogoh estoi. Iim ami tulsan ued terhuu ayulaas zugtaagch ni ali ulsiin irgen baih ni eroos hamaagui. Bi ooroo ingej zugtaaj yawaagui bolohoor turshlaga ene ter geed huwaaltschih yum alga l daa. Gehdee er ni, terhuu mongol hun yah tuhai taamaglaj baigaagaa bichwel: Orognol ogch baigaa orond durwegchdiin lagert busad zugtaaj irsen humuusiin hamt hurgegdene, tendee hool und, or dewsger, herew hogjiltei oron bol oo sawan, shampoo, solih huwtsas, ter ch buu hel baga zereg karmaanii mongo (max honogiin 2-5USD) awah baih. Tegeed neg hoer honoj baital irsen humuusiig tsomiig ni burtgeed, ner us, irgenii haryalaliig ni bicheed awna. Daraa ni mongol hun maani ug lageriig orhiod MOngol ruugaa niseh heregtei boloh biz. Niseh mongo baihgui bol, tendee baij l baih baih, medeej durwegchdiin lagert amidarna gedeg yagaad ch saihan yum bish baij taarna. Yadaj lagerees garch ch bolohgui.
Neg iimerhuu tosoolol l baina.
[2001.XII.11]

vv

v :
sain baitsgaana uu? bi shuugchdiin tukhai asuudal deer heg asuult tavih gesen yum.minii bodloor mgl-iin shuugchid amidrald ni ureltseetei tsalin avdaggui, hamgiin naad zahiin hamgaalaltiig avch chaddaggui, deerees ni gemt heregtnuud ni buyu shiitguulsen hun ni tukhain shuugchiin buruugaas bolj iim yal edelj bgaa met avirlaj zanalkhiilekh bol naad zahiin asuudal, tegtel hen negniig ingej zanalkhiileed, daramtlaad baival yaj unen shudarga shiidver gargaj chadakh ve? mgl-iin shuugchided edgeer shaltgaanuud shudargashiidver gargakhad ni kher nuluulj bna ve?
[2001.XII.02]
:
yal edlegch ,yallagdagchaas tiim baidal gargadag ni her bodioi yum boloo.Minii bodohod shu'ugchid tiim daramt baidaggui baihaa.
Tegeed ch shu'ugch ulsin yallagch ,o'mgoologch 2 in dundaas shiidver gargadag tul ,buruutan ni prokuror,o'mgoologch 2 l bolj taarah baihdaa.Shu'ugchiin shiidvert mo'ngo ,tanil tal l no'loolood baigaa yum daa.barigdahgui bol yaah ch argagui uzegdel.
MU shudarga shu'uhteigee delhiid haruulsan shuudee ,kazinogin hergeer ,zasgiin erhiig u'nemlehgui barij baisan S in gishuudig shorond suulgaj chadsan bizdee.
Harin ta buhen shu'uh zasaglalin bie daasan baidlin talaar yamar bodoltoi baidag ve , Ero'nhiilogch maani u'ndesendee terguuldeg shuudee ,USA d shuuh zasaglal herhen darhlagdsan baidag yum boloo,USA aas medeeleech .
[2001.XII.03]
v :
hariu bichsend bayrlalaa bas 1 asuult: er ni UIHiin gishuunee ch yumuu yamarvaa neg turiin tolgoid ajillaj bui huniig (zugeer) gemt heregt sejiglenguutee l shuud shorond avaachaad hiichihdeg ni zuv uu? ene talaar MGLiin huulind tusgailan zaagaagui baidag yum uu?
er ni "geriin horio" gesen zuil baidag uu?
[2001.XII.03]
:
UIH-iin gishuud ontsgoi erh darhtai humuus, tednii bie, unaa haldashgui geh meteer huulind zaasan baigaa. Ene haldashgui darhan baidal ni medeej uildsen gemt hergiinhee toloo huleeh hariutslagaas ni tedniig choloolohgui. Parlamentiin gishuuniig eruugiin hariutslagad tatah niitleg togtson arga zam gewel, gemt hereg uildsen gej segiglegdsen (ene ni eruugiin baitsaan shiitgeh erkhzuid shaardagddag boditoi, battai, undeslel buhii segijlel bolno, gagtshuu iim battai gej uzeh segijlel baigaa tsagt l tuhain gishuuniig gemt hergiin segijtend tootsoj baigaagaa medegdeh estoi) parlamentiin gishuuniig eruugiin hariutslagad tatahiin omno parlamentiin gishuunii erkhzuin haritsaag ni duusgawar bolgodog. Parlamentiin gishuun bish bolsniih ni daraa l eruugiin hariutslagad tataj, shuuh ajillagaand oruulj bolno. Parlamentiin gishuunii mandatumiig huraan awah esehiig parlament ooroo shiidne, ihenh tohioldold parlamented iim hergiig shalgah komiss ajilladag.
Iimerhuu uil yawtsiig golduu Eruugiin baitsaan shiitgeh huulind zaadag. Mongoliin Eruugiin baitsaan shiitgeh huulind iim zaalt (ontsgoi erhtei humuusiig eruugiin hariutslagad herhen tatah tuhai) harin olj harsangui. Busad UIH-iin gishuunii erhzuin baidliin tuhai huuli geh met holbogdoh huuli, juramd haiwal end hamaarah zaaltuudiig oloh baih aa. Tegeheer, UIH-iin gishuuniig shuud bariad mordond hiihgui, ehleed gishuuniig ni tudgelzuuleh buyu ogtsruulah heregtei aj. Gewch ene undsen jurmaas gaduur zuiluud bas bii. Tuhailbal, gemt hereg hiij baihdaa barigdsan bol, tegeed taslan sergiileh arga hemjee awah busad nohtsol baidal burdsen baiwal uridchilan horij bolno. Ene nohtsol baidluud ni hiisen hergiin hundees gadna orgoj zailah magadlal ondor baih, hergiin barimtiig ustgaj medeh, dahin gemt hereg uildeh bodit magadlal ih zereg shaltgaanuud yum.
Mongoliin Eruugiin baitsaan shiitgeh huulinii 87 dugaar zuild zaasnaar deerh nohtsol, shaltgaanuud orshin baiwal segijtnii orshin suuh gazriig ni hyazgaarlah, horongiig ni bituulmjleh, tsagdan horih geh met taslan sergiileh arga hemjee awch boloh ajee. Tegeheer segijteng geriin horiond bailgaj bolno. Ene ni harin busad taslan sergiileh arga hemjeenuudiin negen adil gagtshuu baitsaan shiitgeh uil ajillagaag amjilttai yawuulah, saad totgoriig ni arilgah zorilgotoi yum tuunees bus shiitgel bish.
Eruugiin huulind geriin horio gesen yal shiitgeliin torol baihgui. Geriin horio bol segijteng orshin suugaa gazraasaa todorhoi hugatsaand yawahgui baihiig tulgasan, cholootei hodloh erh choloog hyazgaarlasan sergiileh arga hemjee bolno. Medeej, baitsaan shiitgeh uil yawtsiin garanty bolgoj Eruugiin baitsaan shiitgeh huulind: herew daraa ni segigten gem buruugui ni togtoogdwol toroos hohirloo baragduulah nehemjlel gargah erhtei, tor harin hohirliig ni baragduulah uuregtei.
Odoogoor end zogsoe.
Ta bihnii sanaliig sonsoe.
[2001.XII.03]

-, vv , vv

:
Zasaglalin 3 o'ndorlogiin tuhai bid sain medeh bilee .Uugeer tuhai ulsin ardchilalin mo'n chanar tanigddag baih gej bodoj baina.
Ingehed manai ulsad herhen 3 sasaglal huvaarilagdsan baidag yum boloo.Huuli togtooh zasaglal ,guitsetgeh zasaglal 2 neg bolchihson yum shig sanagdahgui baina uu .UIH in gishuun zasgiin gazrin gishuun baij ,UIH d olonh nam zasgiin gazraa dangaar baiguulsan zahirgaani uil ajillagaa yavuulj baina .Ogt haraat bish baidal haragdahgui baigaa bizdee.Tsaashilbal UIH d suudal buhii namaas ner devshsen ero'nhiilogch shuuh zasaglalaa terguulj baigaa bizdee.Ug ni sahan togtvortoi tor .togtvortoi tor sain ch ,kommunizm d baidag bizdee.
Mongolin toriin togtoltsootoi to'stei system tei oron yamar uls baidag ve ?
Mnai president ni onolin daguu guitsetgeh zasaglalin subiect bolohgui yu ?
Shuuhiin deeed zo'vloloos ner devshuulsen huniig president tomilohgui ee ,esvel halahgui ee geh erhtei yu ?
Gants shuugch baitugai prime minister ig hurtel butsaah erhtei baisan shuu dee .
Gadaadad uls ornoo buren to'loolj ,governmentin o'mnoos geree heleltseer hiih erhtei baidag baihaa ,ene ni guitsetgej zasaglalin hereg hiij bui gesen ug bizdee.Cabinet in hurald sain duruuraa shuud oroltsoh erhtei baidag .Ene buhnees manail ulson zasaglalin system mash booronhii ,hariutslaga ni todorhoigui yum shig sanagdahin. Busad ulsad yamar baidag tuhai erhem naiz narin bichihiig huleej baina.
[2001.XII.07]
:
Sain baitsgaana uu?
Undsen Huulind zaasnaar Mongol Ulsiin toriin baiguulal Parlament, Eronhiilogch, Zasgiin gazar, Shuuh gesen dorwon hesegt huwaagdaj baigaa. Omnoh hunii "ZASAGLAL" garchigiin dor bichsen asuultuudad bugded ni hariulya gewel ene huudas uneheer bagadah baih Tegeheer Toriin baiguulamjiin tuhai Undsen Huuliin zaaltuud deerh bodol sanaagaa ilerhiilsneer ene udaa hyazgaarlaya.
Toriin baiguulaliig huwaah (mon zasaglal huwaah onol ch gedeg) klassik onol Montesquieu nariin nertei holbogddog. Huuli togtooh zasag, guitsetgeh zasag, shuuh zasag gesen 3 tom ondorlog baij, ene guraw ni bie bieesee haraat bus, tegsen atlaa bie biee hyanadag togtoltsoo onoodor zasaglal huwaah, toriin baiguulliig shiideh gol zam bolsoor baigaa (uls ulsad ih baga oorchlolt baidag). Manai ulsiin toriin togtoltsoo ch ene onol deer tulguurlasan ni hend ch ilerhii baih.
Yariltsah sedwiig bur nariisgaad odoohondoo shuuhiin tuhai togtoj yariya.
Undsen Huulid Deed shuuhiin shuugchdees ehleed buh shatnii shuugchiig Eronhiilogch tomilno gej zaasan baigaa. Heniig tomilohiig ni Shuuhiin Zowlol hemeeh baiguullaga olj helj ogno. Ene Shuuhiin Zowlol geech ni ooroo shuuh ajillagaa ene ter ogt yawuulahgui, gagtshuu sain shuugch bolchihmoor humuusiig huulichid dotroos haih, nogoo talaar shuugchdiin erh ashgiig hamgaalah gesen undsen hoer ajiltai baiguullaga aj.
UIH-iin hereg shuugch tomilohtoi holbootoigoor neg udaa duridagdana: Ulsiin Deed Shuuhiin shuugchdiig Shuuhiin zowloloos UIH-d taniltsuulsnaar... Eronhiilogch tomilno (Undsen Huuliin 51 dugeer zuil, 2) gejee. UIH ter taniltsuulsan humuustei ni taniltssaniihaa daraa yah erhtei ni ogt baihgui, tegeheer yah ch erhgui gej oilgoj bolno. Negent UIH tedgeer shuugchded ner dewchigchdiig yah ch erhgui yum bol taniltsuulah hereg yu baina? Songogdsoniih ni daraa bichgeer medeelel yawuulchihsan ch boloh yum bish uu. Ene bol manai Undsen Huuliin myanga tumen todorhoigui baidliin neg, Undsen Huuli batlagchid ug ni arai oor sanaatai baisan baih l daa (UIH-d arai iluu erh ogoh gej zorio biz).
Dashramd temdeglehed, shuugch tomiloh tuhai Eronhiilogchiin ene erh medliin talaar Mongol Ulsiin Eronhiilogchiin tuhai heseg deh Eronhiilogchiin erhuud dotor ogt duridaagui baidag, yadaj Undsen Huuli, busad huulind zaasan erh gesen zaalt ch baihgui.
Eronhiilogch buh shatnii shuugchiig tomilno, ene erh gants tuund baigaa, hediigeer Undsen Huulid zaalgui martagdsan bolowch tomilohgui tatgalzah erh bas tuund baigaa baih. Tomiloh estoi gants hun ni tomilohgui l bol oor hen ch orond ni tomiloh erhgui yum chini, getel Eronhiilogchiig ajil uurgee guitsetgeh argagui bolson ued UIH-iin darga tuuniig orlono (Undsen Huuliin 37 dugaar zuil) gej baigaa, ene hugatsaandaa buren erhiig ni heregjuulne.
Shuugchiig ogtsruulah talaar. Undsen Huuliin 51 dugeer zuiliin 4. Shuuhiin huchin togoldor shiidwereer l (ali ch shatnii) shuugchiig ogtsruulj bolno. Ogtsruulah shaltgaan, undeslel ni Undsen Huuli, Shuuhiin tuhai huulind zaagdsan baina gejee. Undsen Huulind shuuhiig ogtsruulah tuhai zaalt bi l law olsongui. Harin Shuuhiin tuhai huuliig unshaagui tul..., tend baigaa baih gej bodoj baina. Mon ali shatnii shuuhiin shuugchiig ali shuuhiin shiidwereer ogtsruulj boloh tuhai ch ter huulind zaasan baigaa baih.
Shuugch ooroo huselteeree choloologdoj bolno.
Tegeheer ali ch shatnii shuuhiin shuugchiig Eronhiilogch ogtsruulah erhgui gej oilgogdoj baina. Negent songogdson shuugchiin huwid Eronhiilogchiin erh medel hamaagui, harin ehneesee songogdoh esehiig ni gagtshuu mani Eronhiilogchiin taalal l medeh ajee.
Shuugch bolohiin tuld Mongol Ulsiin irgen, huuliin deed bolowsroltoi, mergejleeree 3 jil ajillasan, tegeed 25 suuder zoogloson baih estoi. Nariin shiriin zaalt ogt baihgui. Gadaadad surguuli togsood, tendee heregtei hereggui huuliin zowloh, omgoologchiin tuslah ene ter hiij heden jil bolood irehed ch shuugch bolchihoj boloh mayagtai. Ter Shuuhiin zowloliin shuultuur, ner dewshuulelt, Eronhiilogchiin tomilolt ene ter bol shuugchiin alban tushaald tohiroh hun l shuugch bolohiin batalgaa erdoo ch bish, iim baij chadah ch ugui.
Gehdee shuugchiin tuhai huulind bodwol ene talaar nariin zaalt baigaa baih aa. Arai ch tiim amarhan shuugch bolchihgui bailgui.
Negen zuil temdeglehed, prokuroriin tuhai Shuuh erh medel gesen hesegt Shuuh baiguullaguud, zarim shuuh ajillagaanii undsen zarchmuudiin daraa hamtad ni oruulsan ni bairaa oloogui met sanagdaj baina. Prokuror bol shuuh baiguullaga eroosoo bish. Shuuh erhiig gagtshuu shuuhuud edelne geed ooroo Undsen Huuli zaachihsan baigaa (47 dugaar zuil, 1). Prokuror shuuh hoeriin ajliin holboog bodood neg deewer dor oruulj, neg torold bagtaaj baigaa bol buruu baih aa. Prokuroriin tuhai tusad ni hesegt zaaj ogoh heregtei bolow uu.
Ta buhniig hundetgesen,
R.B.
[2001.XII.08]
:
Bishee tanai helsen shig 4 o'ndorlog baih undesgui gej uzeed baigaa yum ,gol ni ero'nhiilogch zasaglalin yamar erh edleed baigaa yum .erdoo l 3 ero'nhii erh medel baina geed baigaa shuudee.Ihenh orond ero'nhiilogch ni guitsetgeh zasaglaldaa baidag.Shuuh zasaglalin baiguullagad prokuror ,tsagdaa ,horih ,geed bugd l ordog bizdee. eronhiilogch yaagad shuugchig tomilj baigaa yum be , gol zorilgo ni shuuh ni UIH,SG aas hamaaralgui yum shuu gedgiig haruulj baigaa hereg bizdee.Ene ni gehdee shuugchig tomiloh tuilin erh bish ,zo'vhon sanal bolgoson huniig tomiloh l uureg bolohoos bish erh bish baih gej bodoj baina.Tomilohgui ee geh erh baihgui uugeer shuuhin bie daasan baidal haragdah yostoi.
[2001.XII.08]
:
Sain baina uu? Hariu iruulsend ih bayarlalaa.
Tegeheer toriin baiguulamjiin tuhaid, Undsen Huulid zaasnaar yah argagui l dorwon gol hesegt huwaagdsan baigaa, Eronhiilogch bol ZG-aas tusdaa institution. Undsen Huulid zaasnaar buren erhdee hamaarah asuudlaar ZG-t chiglel ogoh erhtei, ingej guitsehtegh zasagtai holbogdoj baina, ter chigleld ni Eronhii said gariin useg zursan tohioldold l ter ni huchin togoldor bolno. Eronhiilogchid Undsen Huulid zaasnaas oor buren erhiig gagtshuu huuliar olgoj bolno. Tegeheer iim erhiig UIH l olgono gesen ug. Undsen Huulid zaasan erhuud bol shuud guitsetgeh zasaglal yawuulah erhuud haraahan bish met, onts baidal zarlah, uuchlal uzuuleh, gadaadad ulsaa tolooloh, elchin said nariig tomiloh, tsergiin eronhii komandlagch baih, odon medaliar shagnah geh met ni guitsetgeh zasaglaliin uil ajil bish. Manai Undsen Huuliin todorhoigui zaaltnuudiig ashiglan Bagabandi toglood baigaa ni hend ch ilerhii. UIH-aas batalsan huulind horig tawih erhtei, herew UIH horigiig ni huleej awaagui bol huuli huchintei heweeree uldene. Eronhiilogch Undsen Huuliin tsetsed handahaas oor yu ch hiij chadahgui. Getel Eronhii saidad ner dewshuuleh uil yawtsiin tuhai iim todorhoi zaalt baidagguigees Eronhiilogch duraaraa togloj baisan. Heden udaa butsaaj boloh, UIH-d ner dewshigchiig oruulahgui baigaad baiwal yah geh met olon asuudal ogt zohitsuulagdaagui. Eswel Eronhiilogchid negmoson todorhoi erhiig ni ogoh heregtei, eswel todorhoi, yag tag hasah heregtei. "Zowshiltsono" gedeg er ni yu gesen ug we gehed l margaldaj baisan baih aa, zowshiltsohiin tuld taluud zaawal tohiroltsson baih estoi yum uu, eswel zugeer l yariltssan baihad hangalttai yu.
Shuugchiig tomiloh tuhai zaaltuud ch hangalttai todorhoi bish. Uneheer Eronhiilogch ner dewshsen humuusiig ni tomilohgui bol yahaw. Zaawal tomilno gesen zaalt baihgui baina, iim bolohoor tomilohgui baisan ch bolno geed guriichihej bolno biz dee.
Herew Undsen Huuliin "Shuuhiin zowloloos taniltsuulsnaar... Eronhiilogch tomilno" gesen zaaltiig Eronhiilogch zaawal tomilno gej oilgowol etssiin etsest Shuuhiin zowlol l heniig shuugch bolgohoo medej baina gesen ug biz dee. Yalanguya Deed shuuhiin bureldehuuniig songohod Eronhiilogch ch, UIH ch yamar ch noloogui, zowhon sonsoh, taniltsah, tegeed zowshooroh, zaawal zowshooroh estoi bolj baina (ZG bol bur duridagdah ch ugui, getel yadaj anhan shatnii shuuhiin shuugchiig tomilohod Huulizuin Yam oroltsdog olon ulsiin jishee baina, mon shuugchiig tomilohod deed shatnii shuuhiin eronhiilogch, shuuhiin zowlol yamar oroltsootoi baij boloh ni ch zaagdaagui). Undsen Huulind l orhigdson bolhoos huuli togtoogchdiin sanaa ug ni uund chigleegui baih gej taamaglaj baigaa hereg. Undsen Huuliin tsets UNdsen Huuliig tailbarlah erhtei baidag, tednii ugiig ug ni sonswol zugeer yum. Er ni hen tomiloh we gedeg ni ter tomilson etgeedees haraat baina gesen ug bish baih aa. Eronhiilogch shuugchiig tomilno, daraa ni harin shuugchid yamar ch chiglel, tushaal ogoh erhgui, ajild ni oroltsoj, shiidwer gargahad ni noloolj bolohgui. UIH shuugchiig tomildog bailaa ch, Huulizuin Yam tomildog bailaa ch tomilogdson shuugchiin huwid tusgaar baidal ni hadgalagdaj l baih bolno. Butsaaj ogtsruulah erh baihgui gedeg ni Eronhiilogchoos, busad toriin baiguullagaas tusgaar baih gol batalgaanii neg.
Shuuhiin omno buh hen erh tegsh. Tegeheer shuuhiin omno tor, hun hoer ch aw adilhan. Toriin esreg (ZG) gomdol gargaad shuuhed hereg ochihod shuuhiin omno huwi hun, tor hoer erh tegsh taluud baih estoi, endees ch shuuh gedeg maani tusdaa baiguullaga gedeg ni oilgogdono. Hen tomilson, hen songoson ni ogt hamaagui.
Er ni shuuhiin tusgaar baidliin talaar mash ih yum bichij bolno (uls tor, olon niitiin zugees hamaaralgui, noloololgui baih geh met).

Prokuror bol shuuh zasaglaliin baiguullaga bish. Prokuroriig guitsegteh zasaglald hamaaragdah institution gej uzdeg. Terbeer tuhain guitsetgeh zasgiin eruugiin bodlogo, shiitgeh bodlogiig heregjuulegch, shuuhiin omno toloolgoch yum. Prokuroriin gol zewseg ni "yal". Ene yal-d ni tuhain tor zasgiin shiitgeh bodlogo aguulagdaj baidag. Orgoson yald ni zow ogch shiidwer gargah eseh ni tusgaar shuuhiin erh medeld hamaarna. Towchhon helehed, prokuror bol shuuhiin omno tor zasgiig toloologch yum. Zasgiin Gazriin omno hariutslaga huleedeg, ZG-iin zugees prokurort udirdlaga, chiglel ogch bolno.
Tsagdaa, horih bol shuuhtei bur ch hamaagui baiguullaguud. Huulizuin Yamnii haryalaliin baiguulaguud gej nerlegddeg, Huulizuin Yamnii udirdlaga dor uil ajillagaagaa yawuulna.
Odoogoor iim, tur bayartai.
Hundetgesen,
R.B.
[2001.XII.09]
:
Sain baitsgaana uu?
Daraah hayagaar orj, Shuuhiin Eronhii zowloliin ajil, erh uurgiin tuhai, Zowloliin bureldehuunii tuhai unshij taniltsaj bolno.
Shuuhiin Eronhii Zowlol
[2001.XII.10]
:
sain baitsgaana uu?
Ta buhniig yunii omno D.Lundeejantsan bagshiin "Mongol dahi toriin erkh medliin huvaarilalt" 2000 on. nomiig unshihiig zovloe.
Bi 4-dehi erkh medliin talaarkh asuudliig eroosoo demjideggui. Frantsiin suut erdemten Sharli Lui Monteskei-giin "Huuliudiin amin suns" gesen enhuu buteeliig bas unshihiig zovloe. Ene suut erdemten toriin erkh medliig huuli togtookh, guitsetgeh, shuuh gej 3 angilsan enehuu onoliin zohiogch yum.
Er ni Mongoliin ikhenkhi erdemted ZASAGLAL bish, erkh medel khuvaarilah gej yaridag yum. Uchir ni zasgalal gedeg bol tsor gants ard tumniih, tiim bolohoor tuuniig huvaaj bolohgui yum. Bi ch ene uzel sanaag zovshooron demjdeg
bayarlalaa.
[2001.XII.11]
:
Zasaglal gedgiig erh medleer solison Chimed guai shuudee.ene ch onovchtoi baih ,gehdee tiim ih utgin yalgaa garaad baihgui baih gej bodoj baina.Toriin erh medel ard tumnii gart baina gedeg bizdee, tiim bolohoor zasaglal ni ard tumniih bolohoor huvaaj bolohgui gedeg ni utgagui.
4 erh medel bailgaad baigaa huneed yum asuumaar baina ,yag yamar erh medel ve gej ,tuunii heleed baigaa eronhiilogch yum shig baigaa yum. hevlel medeelliig 4 dehi zasaglal geed baidag biluu.
Hevlel medeelliig yaahav ,minii bodloor mongol dahi boditoi 4 deh zasaglal ni TSagdaagin zasaglal yum bishuu .ard tumniig yunaas ch iluu ailgaj chadaj baina sht, huuliig yaaj l bol yaaj duraaraa hereglej chadaj baina . Huniig zodoj janjih, gutgej doromjiloh geed buh muuhai zuiliig hiij chadaj baina. Haramsaltai ni tsagdaa uurgee bieluulehed shaardlagatai erhiig toroos haramgui ogsniig zarim tsagdaa nar buruugaar ashiglaj baina .Ard tumnii dund tsagdaa gej iim yum baidag yum gesen tosoolol togtchihloo gehed helsdehgui baih. Bas neg zuil buh shatni shuugchiig tomiloh ,ajilaas ni cholooh zarligig so'vloliin sanald undeslen gargadag .za tegvel ene huniig chini tomilohgui ee geh erhtei yu? minii bodloor ene eronhiilogchin erh bish uureg bolohoor ,ner devshuulsen huniiig tomiloh ,cholooloh l uuregtei baih gej bodohin. Eronhii saidig tomiloh asuudal ali hediin oorchilogdood zov gorimdoo orchihson bizdee.harin eronhii saidin neriig eronhiilogchtei heden udaa zovshiltsoj bolohig martchihaj.
[2001.XII.11]

, v

:
sain baitsgaana uu?
ta buhend manai klubiin ajild idevhtei oroltsoj baigaad ikkh bayartai baina. Tsaashid sonirholtoi olon sedveer iluu orgon hureend, iluu shinjleh uhaanch baidlaar forum yavagdana gedegt naidaj baina. Ingeed bi Chingisiin ikh zasag huuliin talaar forum yavuuliaya gej bodoj baina. 1. Ikh zasag huuli yag heden ond batlagdsan be? Hezee yamar oorchloltuud orson be? 2. Orchin ueiin Mongoliin irgenii erkh zuid IKH ZASAG-aas hadgalagdaj uldsen uu?
[2001.XI.15]
̺ :
Ikh Zasag huulyn tuhai er ni neg sain sudalj uzeh yumsan gej nadad urgelj bodogddog.Tegj baij zarim humuusyn miny l huwid ergelzeetei Ikh zasag Huulyn tuhai sanal,onolyg nyatsaah yum uu demjih ee shydne.
Herew meddeg bol Mandakhbat ta ooroo Ikh Zasag Huuli heden ond garsan,hezee hezee yamar yamar oorchlolt orson ene ter tuhai bichihyg husye.
Miny bodloor Ihe Zhasagu Hagula-aas odoogyn Irgeny huuli dor hadgalalgdan uldsen yum ugui.Ter IZ chini eruugyn huulyn shinjtei zaaltuud aguulsan,irgeny haritsaag her zohitsuulj baisnyg uneheer medeh yum alga.
Er ni Mongolyn erkh zui, huuli zuin tuuhyn tuhai neg saihan bicheed tawichihaach.Bidend huuli zuin yamar ulamjlal baina we.
Ene ikh keregtei shuu, nokdoo.
[2001.XI.16]
:
Sain baitsgaana uu
Mongol ulsiin tor, erh zuin tuuhen ulamjlaliin talaar asuudal hondoj, sonirhon sudlah ni uneheer chuhal yum. Nom zohiold bichseneer bol bidend tor, erh zuin ih tuuhen ulamjlal baidag yum bilee. Gehdee bi tuuhiin nom zohiold ih durtai bish. Uchir ni ter nom zohioliig bichigchid ni yag shinjleh uhaanchaar handdag esehed ni bi ergelzdeg yum. Yamar neg sonirholiin uudnees l bicheed baih shig baidag yum. Gehdee tsaasan deer uldsen dursgaluudaa sergeegeed bichchihsen yum baigaad tuuniigee tailbarlasan nom zohioliig bol harj baihad zugeer l dee. Tuunees bish burneer ni tuuhiig tailbarlasan nom zohioluud bol ergelzeetei. Baabariin nom, Mongoliin tuuhiin erdemtnuudiin nom, Ornodiin tuuhiin erdemtdiin nom zereg ni zarim talaar zoruu zoruu tailbarlasan baidag yum. ter ih tuuhiin medeelliig unen zoviig ni shalgaj, eh survaljuudiig ni barij mederch, tanin medne gevel neg hunii ene nasnii amidral hureltsehgui biz Tiimees ted nariin hen ni unen helsen ni bus, hen ni chamd taalagdahaar helseniig ni dagah heregtei gej boddog. Jishee ni bidnii ovog deedseeree, tuuheeree baharhah undesnii baharhal ruu mini yuu ch medehgui, USA-giin golog boloh Baabar metiin nohod dairlahiig bi huvidaa zovshoorohgui. "Chono nohoiboos garsan gesen domogt itgechiheed yavj baidag teneg ard tumen" gej bichsen baisniig ni bi neg unshsan yum baina. Ter Borte chinu, Gua Maral gedeg chini chono buga hoyor bish tiim nertei humuus gedgiig Baabar, Shaabarhan ah nar odoo boltol medeegui l yavaa yum baih daa. Monogliin tuhiin erdemtdiin suuliin uyeiin Mongoloo magtsan, bidnii ulamjlal, tuuh maani ertniih, bid huchirheg baisan geh meteer bichsen zohioluudad bi durtai. Edgeer ni bidend undes ugsaagaaraa, etseg ovogdooroo baharhah setgeliig toruulj, tsusand maani Adrenalin nemj baidag yum. Setgeld maani huch ogch baidag yum. Ingeh ni tuuhiig hudlaa bichsen ch Mongol tumend heregtei. Harin sozializmiin tuuhiin heseg bol sonirholguigees gadna, jinhene hudlaagaar bichigdsen tuuh baidag yum shigee. Gadniihan bol bidniig doosh ni hiihiin l toloo baina gedeg bol oilgomjtoi. Ter zorilgoor bichsen nomiig ni Baabar shaabarhanuud unshchihaad tenegtetsgeegeed baidag yum shig sanagddag. Unenedee bi tuuhiig sain medehgui, medej ch chadahgui gej boddog. Yeronhii bagtsaanaas iluu yum bid nar tanin medej chadahgui, medeh ch hereggui. Onoodor yu baigaagaa, yu bolood baigaagaa guitsed tanin medej chadahgui baij, omno bolood ireeduigee taniad medchihene gevel hetsuudee l oroh baih. Tiimees buduuleg bish baihiin tuld medehgui yumaa baihgui gej bodohgui, baij boloh l yum, baisan baij bolzoshgui gej bodoj yavah l heregtei bolov uu. Tor erh zuin tuuhen ulamjlalaar suulin uyed ovoo ih nom bichigdsen shuud ee. J.Boldbaatar, D.Lundeejantsan nariin tor, erh zuin tuuhen ulamjlal gesen surah bichig 4 jiliin omno garsan. Ih Zasag huuliin tuhaid Dashnyam bagshiin bichsen nom baidag, Ih zasagiig sudalsan neg oros erdemtnii Belikii Yasa geed neg jijighen nom baidag. Oor tegeed ih olon nom zohiol baidag daa. Ich zasag huuli chini bidend yag buren eheeree oldoogui yum gedeg. heseg busag, tasarhai noorhoi, Mongoliin nuuts tovschoo zergeesh ishlel, zuiluudiig olj l erdemted sudalsan baidag. gehdee tend ni uhaalag zuil zaaltuud ih l baidag gesen. Bi ch shuud bariad sudlaj baigaagui bolohoor oligtoi medleg alga.
Tuuhiin huvid bid tanin medsen hemjeegeeree teden saya jiliin omno hun uussen, teden saya jiliin omno dinosaur uussen geed baigaa. ter amidralgui baisan delhiigees chini omno, bidnii tanin medech chadsan geed baigaa ter hugatsaanaas chini omno ene buural gazar deer yamar ch augaa ih soyol irgenshil yamar humuus, amitad baij baigaad helber dursee oorchilj, onoodort irsen yum bilee bid medehgui shuu dee. Medehgui yumaa baihgui gej bodoh ni buh buduuleg zangiin niitleg gem gej hen hellee. Ene ugend bi ih durtai.Magadgui bidnii odoogiin suireliin etsest baigali tentsveree olj, galav yulsneer delhii helber dursee oorchilj, ter bidnii uussen gej baigaa shine delhii chini uusej, ter dinasauruud chin garch ireh yostoi ch yum biluu hen medlee tiimee Za za baahan hondii tseejnees zugeer l computeriinhaa art suuj baigaad baahan burchihlaa. Ene bol zugeer l engiin logik bodomjiin gargalgaa shuu. yamar ch sudalgaa, lavalgaagui minii l bodol. Ur dungui tsagiig chini urj, sudalgaagui demii ugs bichseniig mini uuniig unshigch ta orshoogoorei.
Hunsetgesen Amirlin
[2001.XI.17]
:
Sain baitsgaana uu?
Mandakhbatiin ehluulsen sedew uneheer sonirholtoi yum. Munkh, Amirlin nariin bichsentei sanal niilj baina, uneheer bi ch gesen mongoliin erkhzui, huulizuin tuuh, ulamjlaliig neg sain unshij medeh yumsan gej boddog. Medehgui yumaa baihguid boddog gej yah argagui emgeneltei unen ug. Bid owog deedsiinhee, turuu ueiinhee hiisen buteesniig meddeg, uneldeg baij tuun deeree onoodor, margaashaa suuriluulah heregtei. Ue ueiin mongolchuud Mongoliin sain saihnii toloo zutgej, temtsej, ajillaj, buteej irsen, ter ni bol Mongoliin bayalag yum. Tuhain ued amidarch bui ueiinhen oorsdoo hiij buteehees, hogjuulehees gadna ene bureldsen bayalgiig hadgalan hamgaalj hoich uedee DAMJUULAH uuregtei.
Meddeggui, medeeguigeesee bolood bugdeeree l "noili"-oos ehleed baih yum bol Mongoliin hogjil er ni ahihgui baih. Zarim neg tuuhiin eh surwaljaas Olnoo orgogdsonii onuudad gargaj baisan huuli, tsaaznii zarimaas manai owog deedes yamar uran uhaan gargaj chadaj baisniig medej oilgohod gaihaltai bogood baharhaltai baidag.
Amirlinii duridsan nomuudiig olj unshihiig hicheene ee, mon ta buhnees hicheenguilen husehed Mongoliin huulizuin tuuhiiin tuhai meddeg buhnee busadtaigaa bolomjiin hereer huwaaltsana uu. Ene sedweer bichsen niitlel, jiriin medeelel ogoh oguulel ch mash sonirholtoi baih bolno.
Ta buhniig gunee hundetgesen,
R.Batkhuu.
[2001.XI.17]
:
sain baitsgaana uu?
1.) Ikh zasag hezee batlagdsan be? gevel 1186,1206 gesen variantuudiig erdemted devshuulsen baidag yum. Tegehdee hamgiin boditoi ni minii bodloor bol 1206 -ond CHINGISKHAN IKh Mongoliin khaanii shireend zalrahdaa batalsan bolov uu? Tuunees uzeed baihad Mongoliin haad haan shireend zalrah bolgondoo ooriin gesen zarlig, huuli batalj baisan bololtoi. Nuuts tovchoond ch Chingisiin helsen ugnees uzehed 1206 ond batlagdsan yum shig baigaa yum.
Ikh zasagiin nomnii tuhaid MONGOLIIN NUUTS TOVSHOO gehed l delkhiin 50 garui hel deer orchuulagdsan baidag. Ikh zasagiin tuhai Orchin ued ch asar olon nom baigaa bilee. Ikh zasag ooroo hagalagdaj uldeegui uchraas sudlaachid 13-r zuunii Mongoliin tuhai bichsen Mongol bolon Gadaadiin humuusiin bichsen materialuudaas huuli tsaaz tai holbootoi buhniig ikh tsaziin khem khemjee yum gej oilgodog bilee.
2.) Ikh zasagt zovkhon eruugiin erkh zuin khem khemjeenuud baidag gevel asar tom aldaa boloh yum. Uchir Mongoliin huuli zui kodifikatsi 1924 on hurtel zahirgaa,toriin,eruugiin,irgenii, geh met buh erkh zuin salbaruud ni negen tom huulid l batlagdsan baidgiig harj bolno. Ikh zasagiin daraa erkh zuin KODIFIKATSI gevel Dorvon-oiradiin huuli 1640, Halah Juram1709-1789 geh met baina. Harin suuliin edgeer huuli ni tovd hel deer hadgalagdaj uldsen ni Mongoliin tor erkh zuin tuuhend asar tom uureg guitsetgej baigaa yum.
Irgenii erkh zuin huvid odoogiin mongoliin irgenii erkh zuin normuudad hed heden zuil Ikh zasagaas ulamjlagdaj irsen baigaa yum.
[2001.XI.20]
:
Sain baitsgaana uu?
I.Dashnyam guain "Chingisiin haant ulsiin tor, huuli tsaaz" hemeeh nomiig unshlaa.
Endees oilgoson mini gewel, "Ih zasag" huuli ni tor, zasag zahirgaa, gadaad bodlogo, eruu, irgen, ger bul, tsereg geed buhii l huulizuin salbaruudiin zohitsuuldag haritsaag zohitsuulahiig charmaisan holimog, negdmel huuli baisan aj. "Aguulga bagtaamj ni niigem, toriin amidraliin buh undsen hureeg hamarsan agaad mongoliin unagan torh, owormots ontslog, toriin bodlogo, niigmiin zohion baiguulalt, amidraliin hew mayag, zan zanshil, irgenii es, aj baidliig gunzgii tusgasan shinjtei baina" (ug nomiin 141 dugeer tal). Ih Zasag ooroo buhleeree oldoogui. Ih Zasgiin sudalgaa Ih Zasgiin butets, yamar haritsaanuudiig zohitsuulj baisan, yaj shiidej baisan geh met asuudluudad golchlon chiglesen met. Ih Zasag huuliin zaaltuudiin neleed ih heseg ni tuhain ued niigmiin amidraliig zohitsuulj baisan ulamjlal, zanshliin hem hemjeenuudiig shuud bolon dam awah, tedgeeriig huleen zowshooroh zamaar ooriin bolgoj baijee. Ih Zasgiin zaaltuudiig gargahad gadaadaas jisheelbel yamar turshlaga, arga zam suraltsaj, huulbarlaj baisan ni tiim ch todorhoi bus met sanagdaw.
Ard olnii amidral ahuid ni oir dot olon zanshil, ulamjlaliig huulichlan, toriin huch, shiitgeleer zanalhiilen batalgaajuulsnaar tedgeer zaaltuud olon zuun jiliin tursh uilchilj, ard olnii ooriin erhgui barimtaldag zan uil bolon huwirsan aj. Onoodor ch gesen hodoonii amidrald Ih Zasgaas ulbaatai, yagaad gedgiig ni tailbarlahad hetsuu zan uil olon bii.
Ih Zasag Mongoliin huulizuin hogjliin ehlel baijee. Harin tuuhiin hurd ooroor ergej, huuli tsaazaa bolowsrongui bolgon hogjuuleh huwi tawilan mongolchuudad baigaagui ni haramsaltai. Chingisiin negdmel huuli hemeegdeh, buh haritsaa, amidraliin buh uil hodloliig neg dor zohitsuulahiig hicheesen Ih Huuli maani toroljin salj, bolowsron hogjsongui. Minii oilgoj baigaagaar, oor heniig ch duurailgui, gagtshuu Mongoliin ontslog, mongoliin aj baidal, amidral ahuigaas urguulan undeslej gargasan Ih Zasag tsewer mongol huuli baijee, odoogiinh shig gadaadiin huuliudiin yaduuhan huulbar baisangui. Orchin ueiin huulizuin hemjuureer hemjin zerleg buduuleg, buduun barag gej shuumjleh ni denduu goomoi hereg boloh baih. Tuhain ueiin niigmiin haritsaag zohitsuulah uurgee herhen hangaj chadaj baisan be gedgeer l Ih Zasgiig uneleh heregtei.
Aldart Romiin erhzui 1000 garui jiliin (MEO 4-r zuunaas ME-nii 5-6-r zuun) tursh hogjin bolowsorch baij onoo ueiin huuli, erhzuin undes suuri bologch tuwshind hursen. Ene myangan jiliin hugatsaand olon zuun erdemten merged ooriin nor hicheel zutgelee Romiin erhzuin hogjild shingeesen. Romiin erhzuin hogjil tuuhtei Ih Zasgiig haritsuulah argagui. Iim ch uchraas Ih Zasgiig Romiin Erhzuitei haritsuulan shuumjleh ni utgagui biz.
Dugnej helehed, mongolchuudiin huuli, erhzuin hogjil Ih Zasgaar ehelj, tegeed hogjij bolowsrolgui, tuuhiin dursgal bolon hotsorchee. Onoo ued bid Ih Zasgiig hichneen meriin sudlawch Ih Zasag ba XXI zuun denduu hol zaitai bogood ene tom oron zaig holboh tuuhiin hogjliin holboos negent baihgui tul onoogiin Mongoliin huulizuin togtoltsoog Ih Zasagt undesleh geh charmailt baidag yum aa gehed talaar boloh biz ee. Ene barimt harin Ih Zasgiin ach holbogdol, guitsetgesen uurgiig erdoo ch buuruulahgui yum.
Ta buhniig hundetgesen,
R.B.
[2001.XII.13]

:
Cain baina yy?Mongol ax dyyc.Bi Mongold cyyliin xeden jil gadaadiixnii yildsen gemt xeregees xoer xergiig ix jigshin cyygaagaa bijlee.
1-r xereg ni Xuvcgel aimagt xyree araamiin ajil neesen Seattle xotoos ojicon neg nuxer,Amerikiin irgen Mongoliin 28 nastai xoer xyyxedtei zalyyg naim byydaj alsan xereg garj bilee,yyniig manai tyriin baigyylaga mash myy shyycen ba ,ter nuxer zuvxen 90 uderiin yal avj baisand mash ix dtrgyi xyrdegee nyylgyi xeljixue.
a-ter nuxer xileer xayg togtoogdoogyi galt zevcgiig contorband xiij nytagt oryylsan byi ni gemt xereg. b-agraveting act ba murder byuy alan xaydagj nuxded xari orond cyyxiig olon ylsiin xyyli yl zuvsheerdeg shyy dee. Tegvel ed nar end alyyrjidiig tsagaajilaliin shorondoo nytagtaa huugdtel ni nasaar xorij baigaa ba alyyrjind xezeej erx juleet amidral ygdeggyi yum daa,minii ex ornii xyyli gej baasnii xar yum baixiim.
2ir xereg germanii consul Thomas Sherier gegj 9 nastai MOngol oxing xyjindeed er yal edleegyi ba irj ojin xil zeliig davan mongol bidniig yxer malaar ni dyydaj yavdag yum baina. Tegvel manai end ba USA-d xyyxed xyjindegjidiig alax yal goldyy ugj baina,ene ni 7 nastai NJ mujiin opxing xyjindej alsan nuxert Ter joolxon oxnii nereer eej ni MEGAN kanka gegj xyyliig gargan ednii 44 myj byrdyylen dagaj baina shyy dee.Tegvel manai MONGOLIIN XYYLI GADAADIIN ALYYRJIN,YARIGJIN JUTGER SHYLAMSYYDIIG UUGSHYYLCEN YNDSEN IRGEDEE DOROMJILSON XYYLIIG MURDEJ BAIGAAD CETGEL IX XARAMCAJ CYYNAA.
[2001.XII.10]